 |
| Kuulkaa korpeimme kuiskintaa ihanien järvien loiskintaa: #Eduskuntavaaleissa Pirkanmaalla #taattava #suomalainen #terveydenhuolto #terveys joka tasolla maanpuolustus #aluepalautuksia myöden #SeppoLehto 2.3.2026 https://Suomi-suomalaisille.blogspot.com |
On meillä tälläiset aatokset, lähdetkö tukemaan asialla? #Eduskuntavaaleissa #Tampereella #Pirkanmaalla #taattava #suomalainen #suomenkielinen #terveydenhuolto joka tasolla #Kansakunnalliseen terveyteen kuuluu #maanpuolustus #aluepalautuksia Jäämeren Laatokan rantoja myöden #SeppoLehto 2.3.2026 https://Aluepalauttajia-eduskuntaan.blogspot.com
 |
| #Urheiluhierojakoulun #hieronnan #jälkeen #Hakaristikirkko Viinikkaan #SeppoLehto 23.1.2026 kuva33 |
---------------------------
-----
X:stä kopioitu vaatimus kannatan oheista:
https://x.com/joetuotto/status/2028761705430372452
Suomen ilmavoimien F/A-18 Hornet -kalusto poistuu käytöstä F-35-siirtymän myötä. Koneiden kohtalo on ennalta sinetöity: ne joko romutetaan tai myydään pilkkahintaan.
Eikä liene sinänsä yllättävää, etteivät maamme tunnevinkkimiehet ole tohtineet pohtia mahdollisuutta rakentaa poistuvasta kalustosta jotakin muutakin kuin romua.
Marginaalikustannus on nolla
Poistuvan Hornet-kaluston marginaalikustannus on käytännössä nolla. Koneet on jo maksettu, niiden käyttöarvo hävittäjinä on päättymässä, ja vaihtoehtona on romutus. Tämä tekee koneista täydellisen raaka-aineen tarkoitukseen, jota varten uuden järjestelmän rakentaminen maksaisi miljardeja: risteilyohjukseen.
Kun koneista poistetaan kaikki pilottia varten rakennettu — heittoistuinmekanismi, paineistus- ja happijärjestelmät, ohjaamonäytöt, G-puvun järjestelmät ja ergonomiset rakenteet — vapautuu sekä massaa että tilavuutta, jotka voidaan käyttää räjähteeseen ja ohjausjärjestelmään.
Suorituskyky ylittää jokaisen risteilyohjuksen
Perinteinen risteilyohjus on kompromissi: se on suunniteltu pieneksi, kevyeksi ja halvaksi. Hornetista muokattu iskuase ei ole sidottu näihin rajoitteisiin.
F/A-18:n sisäinen polttoainekapasiteetti on noin 4 900 kiloa ja ulkoisten ripustimien kantavuus noin 6 200 kiloa. Yksisuuntaisessa tehtävässä paluupolttoainetta ei tarvita, joten merkittävä osa polttoainekapasiteetista vapautuu hyötykuormaksi.
Vertailukohtana: Suomen nykyinen risteilyohjuskyky perustuu JASSM-ohjukseen, jonka taistelukärki painaa noin 450 kiloa. Hornet-runko mahdollistaisi räjähdekuorman, joka on kertaluokkia suurempi.
Lähietäisyyksille kone voisi kantaa maksimaalista räjähdekuormaa, joka ylittää minkä tahansa tarkoitukseen rakennetun risteilyohjuksen kuorman huomattavasti. Pidemmille etäisyyksille kuorma pienenee polttoaineen tarpeen kasvaessa, mutta kantamaa riittää silti satojen kilometrien päähän tavanomaisella kuormalla.
Tämän päälle tulee liike-energia. Tuhansia kiloja suurella nopeudella on itsessään ase — tuhovaikutus on valtava ilman räjähdettäkään.
Rungon käyttöikä on merkityksetön
Koneet poistuvat käytöstä, koska niiden runkojen jäljellä oleva käyttöikä ei riitä vuosikymmenten hävittäjäoperaatioihin. Tämä on täysin merkityksetön ongelma aseelle, jonka tarvitsee kestää yksi ainoa lento.
Juuri tämä kääntää käyttöikäongelman strategiseksi eduksi. Kone, joka on perinteisessä mielessä arvoton, muuttuu strategisesti arvokkaaksi, kun sen ainoa tehtävä on lentää kohteeseen. Romutettavasta rungosta tulee risteilyohjus hävittäjän hyötykuormalla.
Hävittäjän suojajärjestelmät ovat risteilyohjuksen etu
Risteilyohjuksen suurin haaste on päästä perille. Perinteinen risteilyohjus luottaa pieneen kokoon ja matalaan tutkapoikkipintaan — mutta siltä puuttuvat lähes kaikki aktiiviset suojajärjestelmät.
F/A-18:ssa on valmiina elektronisen sodankäynnin järjestelmät, joita yksikään risteilyohjus ei kanna: ALQ-165-häirintäjärjestelmä, tutkavaroitin sekä silppu- ja soihtuheittimet. Muokattu kone säilyttäisi nämä järjestelmät ja kykenisi aktiivisesti häiritsemään torjuntaohjusten hakupäitä ja tutkajärjestelmiä — kyky, joka perinteiseltä risteilyohjukselta puuttuu kokonaan.
Lisäksi yksisuuntaisessa tehtävässä kone voi lentää äärimmäisen matalalla koko matkan ajan. Normaalissa hävittäjäoperoinnissa matalalento rasittaa runkoa ja moottoreita ja kuluttaa polttoainetta merkittävästi, mutta koneelle, jonka tarvitsee kestää yksi lento, nämä rajoitteet ovat merkityksettömiä. Matalalento yhdistettynä aktiivisiin ELSO-järjestelmiin tuottaa selviytymiskyvyn, jota pelkkä häivesuunnittelu ei saavuta.
Ohjausjärjestelmä on ratkaistavissa oleva ongelma
Risteilyvaiheen navigointi voidaan toteuttaa inertianavigointijärjestelmällä, joka on täysin passiivinen eikä lähetä säteilyä. Terminaalivaiheessa maalintunnistus voidaan toteuttaa paikallisella tekoälyllä, joka paikantaa maalin kuvantunnistuksen avulla ja ohjaa koneen kohteeseen. Tämä on teknologisesti kypsää — kyseessä on sama perusongelma, jonka autonomiset ajoneuvot ratkaisevat, mutta yksinkertaisempi, koska kohteet ovat staattisia.
Tekninen ennakkotapaus on olemassa
Yhdysvallat on muuntanut poistuvia F-16-hävittäjiä miehittämättömiksi QF-16-koneiksi. Nämä kykenevät lentämään ilman pilottia, ja niitä on käytetty maalilentokoneina. Tekninen periaate — vanhan hävittäjän muuntaminen miehittämättömäksi — on siis jo osoitettu toimivaksi.
Siirtymä QF-16-tyyppisestä maalikoneesta iskuaseeksi vaatii merkittävää lisäkehitystä terminaaliohjauksen ja taistelukärjen integroinnin osalta, mutta lähtökohta on olennaisesti eri kuin konseptin rakentaminen tyhjästä. Runko, moottorit, ohjausjärjestelmät ja ELSO-järjestelmät ovat olemassa.
Strateginen merkitys
Kymmenet muokatut iskukoneet, jotka kykenevät kantamaan raskaita kuormia satojen kilometrien päähän aktiivisten suojajärjestelmien turvin, muodostavat uskottavan pelotteen olemassa olevien asejärjestelmien rinnalle. Ne tuottaisivat hyökkääjälle realistisen uhan kriittistä infrastruktuuria ja johtamisjärjestelmiä vastaan.
Kehityskustannukset olisivat satoja miljoonia euroja, mutta vastaavan tuhovoiman risteilyohjusjärjestelmän rakentaminen tyhjästä maksaisi miljardeja. Raaka-aine on käytännössä ilmainen.
Tällainen pelote ei olisi riippuvainen liittolaisista, poliittisista suhdanteista eikä toisen maan hyvästä tahdosta. Se olisi kansallinen ja itsenäisesti käytettävissä.
Suomen käytöstä poistuvasta Hornet-laivueesta voitaisiin rakentaa yksi Euroopan uskottavimmista konventionaalisista pelotteista murto-osalla siitä, mitä vastaava kyky maksaisi uutena. Miksi emme siis tekisi niin?
--------
https://eugen-schauman.blogspot.com/
------------
